29.4.2012

Of Montreal @ KOKO 25.4.2012

Olen kuunnellut vaihtelevasti Of Montrealin tuotantoa jo pitkään, mutta en ole koskaan ollut oikein varma pidänkö todella heidän musiikistaan. Osa kappaleista on ehdottoman kiinnostavia ja osa taas jopa hieman ärsyttäviä. Tälle ilmiölle on melko ilmeinen syy: Of Montrealin musiikki on todella vaihtelevaa. Vaikutteita imetään discosta, hippipsykedeliasta, kitaraindiestä ja progesta. Mielestäni yhtye on parhaimmillaan luodessaan tanssittavaa kitaraindietä, jota värittävät kekseliäät kosketinsoundit, puhaltimet ja jousisoittimet. Yllätyksellisyydeltä tämän yhtyeen kanssa ei voi välttyä. Jo värikkään psykedeeliset levyjen kansikuvat kertovat jotakin musiikista.

Huomatessani Of Montrealin keikkailevan melko edullisesti Lontoon Camdenin legendaarisessa KOKOssa, päätin vihdoin mielenkiinnosta käydä katsomassa miltä yhtye näyttää livenä. Odotuksena oli omalaatuinen show. Tämä odotus myös täyttyi. Lavalla nähtiin huikeita projisoituja videoita, erikoisia naamiaisasuja, konfettia, stage-divingia ja ennen kaikkea mieletöntä meininkiä. En ole vieläkään täysin vakuuttunut siitä, jaksanko kuunnella yhtyeen musiikkia kovinkaan paljoa, mutta tilaisuuden koittaessa yhtye kannattaa käydä katsastamassa livenä.

Yhtyeen lavasoundia piristi viulun virtuoosimainen käyttö. Viulu soi usein myös efektien läpi ja harvemmin sitä muutenkaan tulee nähneeksi moshaavaa viulistia. Yhtyeen riveistä löytyi myös lukuisia puhaltimia soittava jäsen, jonka repertuaariin kuuluivat ainakin huilu ja saksofoni. Kitaristi esitteli psykedeeliseen meteliin verrattavia soolotaitojaan muun muassa noin viisi minuuttia kestäneen stage-diven aikana. Laulaja kykeni äärettömän puhtaaseen laulusuoritukseen huolimatta suurista äänenkorkeuden vaihteluista ja monimutkaisen erikoisista melodioista. Myös tanssitaidot olivat kohdallaan lantion pyörityksinä ja erikoisen omalaatuisina käsien heilutuksina.

Musiikkia suuremman huomion keikalla vei kuitenkin rekvisiitta, joka oli hiottu viimeisen päälle. Yhtyeen soittajajäsenten lisäksi lavalla nähtiin kaksi hahmoa, jotka vaihtelivat kappaleiden välillä mitä erikoisempia asuja. Siivillä varustettuja taruolentoja, ilmapalloja kantavia trikoohahmoja, lakanaan peittyneitä kummituksia ja kissan ja lepakon risteytyksiä. Moniin kekseliäistä asuista liittyi myös toisenlainen funktio. Hahmot kannattelivat usein valkoisesta kankaasta valmistettuja laakeita esineitä, joihin projisoitiin psykedeelisiä videoita. Jossain kohtaa isommalle kankaalle heijastettiin jopa nopeutettua vanhan ajan elokuvaa. Myös soittajien edustoilla oli pingotettuna valkokankaita, joilla nähtiin värikkäitä ilotulituksia, silmiä ja ennen kaikkea psykedelisiä kuvioita. The Flaming Lipsin hengessä Of Montreal todella osaa viihdyttää yleisöään ja tarjota bonusta pelkän levykuuntelun ohelle.

Lämmittelijänä toiminut, erikoisesti nimetty Eat Your Own Ears ei tehnyt erityistä vaikutusta, joskaan mistään huonostakaan esityksestä ei ollut kyse. Synapoppia soittanut kaksikko aloitti vakuuttavasti tanssittamalla yleisöä Cut/Copy -tyylisellä musiikillaan, mutta kappaleiden omaperäisyys jäi hieman uupumaan ja innostus ei kestänyt kovinkaan kauaa. Of Montreal saattaa olla hieman sekopäistä kuunneltavaa kotioloihin, mutta keikalla he osaavat todella laittaa shown pystyyn!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti