Mikke: Kings of Convenience - Quiet Is the New Loud (2001)

En osaa sanoa, miksi Kings of Convenience putosi alkuperäiseltä top 100 -listaltani pois. En ollut tainnut edes ajatella yhtyettä listaa tehdessäni. En tosin osaa sanoa miksi. Norjalaisen duon hiljaisuudesta ja raikkaan puhtaista akustisista soundeista syntyy kaunista ja rauhoittavaa musiikkia, jonka vertaista ei olla omassa lajissaan kuultu sitten Simon & Garfunkelin. Erlend Øyen ja Eirik Glambek Bøen pehmeät lauluäänet soivat mahtavasti yhteen. Stemmat ovat taidokkaasti toteutettuja ja kitaranäppäilyt soivat kauniina, vaikka niistä ei tajunnanräjäyttävää taidokkuutta löydykään. Norjalaisesta musiikista tulee yleensä mieleen vain kirkonpolttoheavy ja A-Ha, joten Kings of Convenience on tervetullut poikkeus. Nämä melankolisen hiljaiset melodiat ilmentävät hyvin pohjoismaalaista mielentilaa. Musiikki sopiikin loistavasti yksinäisiin kävelyihin luonnossa vuodenajasta riippumatta.

Mikke: John Grant @ Savoy ma 17.10.2011

Vielä muutama kuukausi sitten en ollut kuullutkaan John Grant nimisestä muusikosta. Ystäväni vinkkasi miehen olevan tulossa konsertoimaan Helsinkiin Savoy-teatteriin lokakuussa. Mielenkiinnosta kuuntelin viime vuonna ilmestyneen debyytin Queen of Denmark ja musiikki kolahti. Jos ei täysin vielä ensimmäisellä kuuntelulla, niin muutamalla ensimmäisellä kuitenkin. Grant luo mielettömän kauniita balladeja folkin ja indie popin keinoin. Levyn anti ei kuitenkaan jää vain ulinaan ja melankoliaan, vaan vaikeiden asioiden käsittelystä huolimatta sanoitukset ja musiikilliset valinnat sisältävät paljon loistavaa huumoria. Mojo-musiikkilehti valitsi Queen of Denmarkin vuoden 2010 parhaaksi levyksi, mikä on suuri kunnia, sillä viime vuosi tarjoili uskomattoman määrän loistavia albumeita. Grantin kappaleet kertovat vaikeista asioista. Hän kasvoi Yhdysvaltojen konservatiivisessa keskilännessä avoimesti homoseksuaalina. Tämän lisäksi teemat käsittelevät muun muassa huume ja alkoholiriippuvuutta. Levy on nauhoitettu yhteistyössä loistavan Midlake-yhtyeen kanssa.

Heini: Queen - A Night at the Opera (1975)

Queen on yhtye, joka putosi alkuperäiseltä top sata listaltani siitä syystä, että olen yksittäisten levyjen sijaan keskittynyt kuuntelemaan yhtyeeltä lähinnä yksittäisiä kappaleita. Vaikka olisin halunnut esitellä jonkin albumin yhtyeeltä 176 albumia -blogissamme, ei edes biisilistausten läpikäyminen auttanut minua päättämään, mikä levy olisi ylitse muiden, joten päätin lopulta pudottaa yhtyeen pois listalta kokonaan. Tämä jäi myöhemmin harmittamaan, sillä yhtye on uniikkiudessaan ja taituruudessaan henkeäsalpaavan loistava. Onneksi uusi blogimme tarjoaa tilaisuuden korjata asia.

Mikke: Kaiser Chiefs - Employment (2005)

On jotenkin sopivaa, että kirjoitan juuri nyt Kaiser Chiefsin esikoislevystä Employment. Tein listani kymmenestä harmittavasti edellisestä blogista jääneestä levystä jo jokin aika sitten, mutta nyt  Kaiser Chiefsin vuoro tulee juuri sopivasti ennen yhtyeen konserttia The Circuksessa 14.10. En ole aikaisemmin nähnyt yhtyettä livenä, mutta odotukset ovat korkealla, sillä yhtyeen soundi ja energia ovat täynnä tanssittavaa tunnelmaa. Yhtyeen musiikkia voisi kumisevien bassojensa ja 70/80-luvun vaihteen punkiin katselevien soundiensa ansiosta kutsua post-punk revivaliksi, mutta musiikki ei ole yhtä synkkää, kuin esimerkiksi genreveljillään Interpolilla tai Editorsilla. Musiikissa on keveyttä ja iloa samalla kun joidenkin kappaleiden tulkinta lähentelee raivoa ja maanisuutta. Melodiat ovat todella tarttuvia ja koukuttavia, mikä on näkynyt myös yhtyeen saamassa radiosoitossa. Punahiuksisen Ricky Wilsonin vahva brittiaksentti viimeistelee paketin uskottavan kujeilevaksi brittiklassikoksi.

Heini: Blonde Redhead - 23 (2007)

Jos vähänkään tuntee vetoa ulinalta kuulostavaan indie-musiikkiin, kannattaa valita kuunteluun jokin levy yhdysvaltalaisen trion Blonde Redheadin tuotannosta. Henkilökohtainen suosikkini niistä kolmesta levystä, joita olen yhtyeeltä kuunnellut, on toiseksi uusin, nimeltään 23. Tämän lisäksi olen kuunnellut myös sitä edeltänyttä Misery is a Butterfly -albumia sekä uusinta tuotosta nimeltään Penny Sparkle. Nämäkin ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia. Yhtyeen aiemmasta tuotannosta en tiedä oikeastaan mitään - siinäpä tutustumista minulle seuraavaksi.