Mikke: Tom McRae - Tom McRae (2000)

Brittiläisen Tom McRaen esikoisalbumi putosi aikanaan top 100 listaltani viimeisenä. Mietin pitkään levyn sisällyttämistä listaani, mutta mielettömän hienosta musiikistaan huolimatta tämä levy ei jostain syystä ollut soinut stereoissani niin usein, että se olisi noussut kaikkien aikojen tärkeimpien joukkoon. Nyt hieman yli puoli vuotta myöhemmin levyn kuuntelu on lisääntynyt ja se nousee nykyään helposti kärkisataseeni. Tom Mc Raella on yksi maailman hienoimmista lauluäänistä. Skaala ulottuu mielettömiin korkeuksiin ja persoonallinen käheys tuo ääneen shamanistisen hypnotisoivaa lumoa. Kappaleet edustavat syvää melankoliaa ja niin sanottua ulinaa. McRaen lauluääni käsittelee tuskaa ja surua mielettömän voimakkaasti. Kevyemmissä ja duurivoittoisemmissa kappaleissa tämä lauluääni ei saavuta yhtä suurta intensiteettiä, joten onkin vain sopivaa, että suurin osa kappaleista on omistettu surulle.

Levyn äänimaisemat ovat melko yksinkertaisia ja riisuttuja. Yleensä laulua taustoittaa vain akustinen kitara ja urut. Rumpuja ja muita terävämpiä soittimia käytetään vain harkitun hillitysti, mikä on oikea ratkaisu, sillä se antaa McRaen lauluäänelle sitä ilmaa ja tilaa, mitä se ansaitsee. En ole nähnyt McRaeta livenä, mutta uskon, että intensiivinen pieni klubikeikka olisi mahtava kokemus. En tiedä kuitenkaan onko se enää mahdollista, sillä mies on viimeisillä kiertueillaan myynyt konserttinsa loppuun. Lavat ovat siis pakostakin kasvaneet isommiksi. Tämä on aina katsojan puolelta ikävä seuraus artistin menestyksestä. Tom McRaen esikoisalbumi sopii erityisen hyvin surullisiin hetkiin, sillä samaistuttua angstisiin säveliin, välillä tarjoiltavat keveämmät kauniit sävelmät tuovat toivoa pimeyden keskelle.

Levy alkaa synkkääkin synkemmällä tunnelmalla kappaleessa You Cut Her Hair. Junnaavan hypnoottinen kitara ja McRaen ilmiömäinen ääni vievät kuulijan kauas tästä maailmasta. Äärettömän kaunis sello viimeistelee kauneuden tuomalla kylmät väreet selkään.  End of the World News (Dose Me Up) nostaa tempoa ja vie tuotantoa monipuolisemmaksi säilyttäen kuitenkin suruisan tunnelman. 2nd Law keventää melodioita hieman, mutta minimalistinen piano ja sanoitukset pitävät intiimin tunnelman yllä. Bloodless kuulostaa päällisin puolin jo toiveikkaammalta nousevalta auringolta. Toisaalta sanoitukset kertovat muuta: "satisfied, with a knife in your spine?". Draw Down the Stars soi folkahtavan läheisenä ja intiiminä tuoden lämpöä rintaan. One More Mile palauttaa synkän yöllisen melankolian. Levyn hienoin kappale on Sydäntäriipivän kaunis The Boy With the Bubblegun. Lauluääni tuo välillä mieleen Placebon Brian Molkon, mutta McRaen mieletön tulkinta nostaa laulajan ansiot vielä korkeammalle tasolle tuskan ilmentämisessä. Hidden Camera Show esittelee pehmeitä akustisia kitaraääniä, bongorumpuja ja jousilla varustettua jäätävää tunnetta. A & B Song alkaa syvästä hiljaisuudesta, mutta nousee Starsailorin kaltaiseen korkeaan vuodatukseen. Language of Fools pehmentää soundeja jousimatolla varustettuun surumielisyyteen, tuoden mieleen paikoitellen Ed Harcourtin balladit. Untitled sisältää uskomatonta maanista tuskaa, joka nostaa ihokarvat pystyyn kauneudellaan. Levy lopetetaan keveän toiveikkaaseen folkfiilistelyyn I Ain't Scared of Lightning, joka suuntaa katseen eteenpäin, kuin sanoen, että kaikki tulee päätymään vielä hyvin.

Tom McRaen toinen pitkäsoitto Just Like Blood jatkoi esikoisen melankolista linjaa, joskin soundit kasvoivat hieman vieden pois suurimman intensiteetin. Kyseessä on kuitenkin loistava levy. All Maps Welcome ja King of Cards esittelevät paljon tuotetumpaa soundia, joka valitettavasti vie McRaen musiikilta syvyyden pois aikuismaisuudellaan. Viimeisin pitkäsoitto Alphabet of Hurricanes on nauhoitettu McRaen omassa studiossa ja paluu omaehtoisempaan musiikkiin näkyykin hienona tuotoksena, jossa tavoitetaan alkuaikojen maaginen tunnelma paremmin. Kaikki miehen albumit ovat tutustumisen arvoisia, mutta kaksi ensimmäistä ovat aivan omaa luokkaansa. Niille, joita liika melankolisuus ei häiritse, suosittelen Tom McRaen musiikkia varauksetta epävarmuuden hetkiin ja rentoutumiseen. Tässä on yksi kaikkien aikojen hienoimpia lauluääniä!

Albumi Spotifyssa